Joskus omituiset ja lopulta aika pienetkin asiat saavat koko maailman
mustenemaan pahemman kerran. Kuten nyt tämä yllättävän työn menetys.
Koko hommahan tuli ihan puun takaa enkä eilen edes vielä tiennyt, mistä
siinä olisi kysymys. Ja silti, kun en saanut sitä, synkistyi elämä
sitten ihan kokonaan. Masentaa ja tuntuu siltä, että ihan turhaa yritän
etsiä koulutustani vastaavia töitä, kun kert olen niin paska etten
niitä kuitenkaan saa. Mustaa mieltä ei varmaankaan paranna
pääsiäinen, joka ajaa kaikki mahdolliset kaverit jonnekin huitsilan
kuuseen vietämään jotain ihanaa perhelomaa. On sitten pidempi aika
vaipua yksikseen itsesäälin uumeniin ja viilellä ranteitä.
Mua ketutti tanssi jälkeen niin hirveästi, etten voinut edes lähetä
tanssikaljoille, sillä en kestä nyt yhtään juttua kenenkään upeasta
elämästä. Puukko kääntyy haavassa kyllä ihan ominkin voimin.
keskiviikko, 12. huhtikuu 2006
Kommentit