Joskus omituiset ja lopulta aika pienetkin asiat saavat koko maailman mustenemaan pahemman kerran. Kuten nyt tämä yllättävän työn menetys. Koko hommahan tuli ihan puun takaa enkä eilen edes vielä tiennyt, mistä siinä olisi kysymys. Ja silti, kun en saanut sitä, synkistyi elämä sitten ihan kokonaan. Masentaa ja tuntuu siltä, että ihan turhaa yritän etsiä koulutustani vastaavia töitä, kun kert olen niin paska etten niitä kuitenkaan  saa. Mustaa mieltä ei varmaankaan paranna pääsiäinen, joka ajaa kaikki mahdolliset kaverit jonnekin huitsilan kuuseen vietämään jotain ihanaa perhelomaa. On sitten pidempi aika vaipua yksikseen itsesäälin uumeniin ja viilellä ranteitä.

Mua ketutti tanssi jälkeen niin hirveästi, etten voinut edes lähetä tanssikaljoille, sillä en kestä nyt yhtään juttua kenenkään upeasta elämästä. Puukko kääntyy haavassa kyllä ihan ominkin voimin.