Mahtava Guatemalan työkeikka on lykkäytynyt jonnekin hamaan tulevasuuteen erinäisistä itsestäni riippumattomista syistä. Lähitulevaisuus näyttää ankealta. Säästöt alkavat loppua. En ollut budejetoinut näin pitkää työttömyyttä (ei tätä hyvällä tahdollakaan voi sanoa jatko-opiskeluksi, kun en saa mitään aikaan).

Näköpiirissä ei ole yhtään sellaista työtä, mitä voisin edes hakea. Prkele! Näyttää pahasti siltä, että syksyllä meikkis on taas epäpätevänä opettajana kun en muuhunkaan pysty. En haluaisi taipua, mutta talous sanelee jossain määrin elämän realitettit. Että se niistä koulutusta vastaavista töistä. Tänään masentaa.