Oikean luistelu-uran lopettamisesta on jo viisi vuotta. Harrastemielessä on tullut kisattua sen jälkeenkin ja jäähalleilla olen pörrännyt yhtä mittaa. Kilpailemiseen tuli pari vuotta sitten tauko ajanpuutteen ja alliongelman vuoksi. Vannoin kieltäytyväni  ikuisesti esiintymästä asussa, jossa ei ole hihoja ja kangaskin on niin ohutta, että vatsamakkara pilkottaa. Olin sitkeä sissi kaksi kautta peräjälkeen. Ensi sunnuntaina joudun pyörtämään puheeni.

Hingun Säkkijärven tahtiin polkkaamista niin, että tänään olen sijaistoimintona esseen kirjoittamiselle teipannut ruskeista luistimistani valkoisia. Joitakin strasseja on vielä liimaamatta pukuun ja olkaimetkin pitäisi ommella.  Huh!  Luulin aina, että täytettyäni  30 nämä puuhat olisivat taaksejäänytttä elämää.

Eniten kuitenkin ihmetyttää, miten ihmeessä voin esiintyä siinä asussa JULKISESTI (ja vielä Länsi-Auto arenalla...)! Että tervetuloa vaan kaikki katsomaan!