Tänä syksynä olen tyylilleni uskollisena haalinut enemmän järjestöhommia kuin oikeastaan jaksankaan tehdä. Eipä ole tullut mieleen, että saattaisin ehkä olla vähän uupuneempi kuin viime keväänä nyt kun olen taas vakkaristi töissä. Paitsi tietty nyt, kun olen uuvahtanut! Järjestöstressi on kohonnut huippuunsa tällä viikolla ja tuntuu, että olen unohtanut hoitaa puolet asioista, jotka olen luvannut hoitaa. Viime yönä näin pelkkiä leiripainajaisia tulevan viikonlopun koitoksesta. Heräsin miljoona kertaa ja nukahtaessani uudestaan, sama painajainen jatkui.

Hommat ovat kai hanskassa. Sehän selviää ensin torstaina ja sitten ehkä viikonloppuna.